Sunday, April 21, 2013

Pelikehitys ja kohderyhmät

Pelikehitys & kohderyhmät
Huhtikuu 2013
Sonja.angesleva@igda.fi

HUOM:

Enää tyttöjen tai naisten pelaaminen ei yllä etusivun uutiseksi. Yli 65-vuotiaiden joukossa pelaamisen suosion kasvu normalisoituu yhtä lailla television ja ristikkojen täytön rinnalle yhdeksi ajantappokeinoksi. Mobiilianalytiikkayritys Flurryn tekemän kyselyn (2011) mukaan 47% mobiililaitteilla pelaavista on alle 25-vuotiaita ja niistä vajaa puolet miehiä. Silti pelikehittäjiltä kuulee usein, kuinka he tekevät pelejä joita he itse haluavat pelata. Samat kehittäjät toteavat pian sen jälkeen, että toki fanejakin kuunnellaan ja pelejä pyritään kehittämään pelaajien toivomusten mukaisesti.

Kahdessa johtavassa mobiiliapplikaatiokaupassa Applen App Storessa ja Androidin Google Playssä on yhteen laskettuna yli 1,5 miljoonaa applikaatiota[1]. Pelkästään tämän vuoden ensimmäisen kolmen kuukauden aikana tehtiin lähes 14 miljardia applikaatiolatausta[2]. Latausten kohdistuminen omalle tuotteelle edellyttää potentiaalisen pelaajakunnan tunnistamista ja heidän tarpeidensa ymmärtämistä. Mitä paremmin ymmärtää markkinoita ja asiakasta, sitä paremmin liiketoiminta kasvaa.


Kuva: Miten kohderyhmä määritellään? Kuinka tavoitan 35-44 –vuotiaat pohjoismerikkalaiset naiset[3]? Mitä jos todellinen pelaajaryhmä on jotain aivan muuta?

Valittu lajityyppi ja aiemmin julkaistut vastaavantyyppiset pelit voivat antaa suuntaa sille, millaiset pelaajat pelistä voisivat olla kiinnostuneita. Saatavilla oleva tieto julkaisualustasta on myös hyvä kartoittaa[4]. Millaisilla laitteilla peliä pelataan, missä päin maailmaa ja millaisia pelisessioita?

Kohderyhmän määrittäminen

Kohderyhmän määrittämisestä on aivan konkreettista hyötyä pelikehittäjälle. Kohderyhmän parempi ymmärtäminen helpottaa pelikehittäjän rajallisten resurssien kohdentamista tehokkaammin valittuihin markkinointitoimenpiteisiin[5].

Kohderyhmän määrittelyn ensimmäinen taso voi olla hyvinkin karkea. Jo julkaisualustan valinta ja toivotun pelaajakunnan maantieteellinen tai demografinen rajaus antaa suuntaa keinoista, joilla toivottu kohderyhmä voidaan tavoittaa. Määrittelyn voi aloittaa hyvin lavealla rajauksella. Oletanko pääasiallisen pelaajaryhmän olevan länsimaisia tai vaikkapa aasialaisia pelaajia? Demografinen rajaus voi yhtä lailla olla alkuun suuntaa-antava määritys kohderyhmän sukupuolijaosta ja ikähaarukasta. Esimerkiksi peli on suunnattu 20-30 -vuotiaille länsimaalaisille miehille. Pääasiallisen kohderyhmän ohella on hyvä miettiä myös muita mahdollisia kohderyhmiä. Nämä voivat edustaa pienempää prosentuaalista osuutta kaikista pelaajista, mutta silti tuoda huomattavan osan liikevaihdosta.

Esimerkiksi tavoiteltu toissijainen kohderyhmä on 20-30 -vuotiaat naiset, joiden kulutuskäyttäytymisen on vastaavissa peleissä todettu ryhmittyvän “valaisiin”[6]. Demografiaa voi tarkentaa määrittämällä esimerkiksi kohderyhmän tuloluokkaa, harrastuksia, suosikkipelejä, tarkempaa sijaintia, kulttuuritaustaa tai pelaajatyyppiä. Kohderyhmää voi myös etukäteen tarkentaa käyttäjätutkimuksen avulla. Pelialan yritys voi hakea pelaajia tulevan pelin prototyypin käyttäjätestaukseen tai julkaista kyselyn, jonka tulokset voivat auttaa mahdollisen pelaajaryhmän paremmassa hahmottamisessa.


Kuva: Toivottu kohderyhmä voi myös olla jotain aivan muuta.[7]
Kun haluttu kohderyhmä on jollain tasolla määritelty, on hyvä miettiä tämän ryhmän kuluttajakäyttäytymistä. Lukevatko 45-55 –vuotiaat naiset Android-pelisivustoilta peliarvioita? Tai selaavatko he edes App Storen kategorialistoja? Onko heillä mahdollisuutta sijoittaa tuntia päivässä peliin? Olisiko parempi pilkkoa peli haukkapaloiksi, jolloin pelaaja voi itse valita millaisissa pätkissä sen tunnin käyttää? Kohderyhmän tarkempi hahmottaminen auttaa ymmärtämään kohderyhmän tavoitettavuutta. Voisivatko naistenlehdet tai päivälehdet olla tehokkaampi media halutun kohderyhmän tavoittamiseen peliarviosivustojen sijaan?


Demografiasta persooniin

On täysin pelikehittäjästä itsestään kiinni, miten tarkasti toivottua pelaajien joukkoa haluaa määritellä. Kohderyhmän parempi ymmärtäminen voi auttaa kommunikoimaan markkinointitarpeita julkaisualustan edustajalle, valita toimivimmat kategoriat tai hyödyntää tehokkaammin tarjolla olevia kanavia.

Kohderyhmän määrittelyn voi karkeasti jakaa kolmeen:
1.     Demografiset tekijät
a.     Ikä, sukupuoli, maantieteellinen sijainti…
2.     Psykografiset tekijät
a.     Tavoitteet, arvot, huolet, pelot…
3.     Käyttäytymismallit
a.     Mistä tykkää, mitä tekee ensimmäiseksi aamulla, onko satunnainen kuluttaja vai potentiaalinen fani, ajankäyttö, kulutuskäyttäytyminen…



Kuva: Esimerkkikysymyksiä kohderyhmän määrittelyyn.

Jos kohderyhmäjakoa haluaa tarkentaa, on yksi mahdollisuus määritellä “pelaajapersoonia”. Persoonamäärittely ja skenaariotyöskentely voi auttaa ennakoimaan pelaajan pelissä kokemia ongelmatilanteita ja muita haasteita. Persoonat[8] ovat kuvitteellisia tavoittelemiesi pelaajatyyppien representaatioita. Persoonia voidaan käyttää hyväksi skenaariotyöskentelyssä. Skenaario tarkoittaa tapahtumien tai prosessin kulun hahmottamista. Skenaariotyöskentelyssä kohderyhmää edustavat persoonat liitetään pelitilanteisiin ja pelin suunnittelullisiin ratkaisuihin. Skenaario voi antaa työkaluja kulutuskäyttäytymisen ja motivaatiotekijöiden parempaan ymmärtämiseen.


Kasuaalipelaaja ei ole kohderyhmä

Naiset tai miehet ja hard core- tai kasuaalipelaajat eivät ole riittävä määritys kohderyhmästä eikä näin varsinainen pelin yleisö. Nainen tai mies voi olla lähes mitä tahansa. Satunnaispelaajakin voi olla niin kotiäiti, eläkeläinen tai konsolipelaaja, joka pelaa silloin tällöin mobiilipäätelaitteella kuin perhe yhdessä pelaamassa tai kaverin pelilaitteella pelaava. Jos peliä kohdennetaan satunnaispelaajille, seuraava askel on hahmottaa millainen pelaaja on kyseessä, millä laitteella tämä pelaa, miksi ja millaisesta kulttuurisesta ympäristöstä hän tulee. Satunnaispelaaminen yhdistettynä sukupuoleen ja tarkentaviin tietoihin, kuten ikään, sijaintiin ja peliharrastuneisuuteen voi antaa jo paljon parempaa näkemystä pelaajien mahdollisista intresseistä.


Kohderyhmän ymmärtäminen ei ole pelkkää metriikkaa

Varmista, että tekemäsi peli toimii suunnitellulle kohderyhmälle. Tiimillä pitää kaiken aikaa olla selkeä kuva siitä, millainen pelistä tulee. Tarkka etukäteispohdinta ei koskaan takaa, että haluttu kohderyhmä innostuu pelistä. Se voi kuitenkin auttaa pelikehittäjää ketterämmin ja nopeammin reagoimaan ongelmiin ja vaihtamaan suunnittelullisia ratkaisuja toivotun pelaajakunnan saavuttamiseksi.

Monet mobiilipelikehittäjät uskovat sokeasti metriikkaan. Keskiarvo tai toteutuneen kulutuksen mukaan ryhmitetty tulkinta kulutuskäyttäytymisestä antaa suuntaa, mutta ei kokonaiskuvaa onnistumisista tai ongelmakohteista. Yksi keino vahvistaa metriikkavetoista tulkintaa, on yhdistää se pelaajilta saatuun palautteeseen. Pelikehittäjän olisi syytä tarjota helposti saatavilla olevia kanavia, kuten keskustelufoorumi, Facebook-ryhmä, Twitter-kanava ja sähköpostiosoite, jota kautta pelaajat voivat antaa palautetta ja tarjota ideoitaan pelikehittäjille. Pelikehittäjän tulee olla avoin pelaajien moninaisille ehdotuksille. Kaikesta ei tarvitse olla samaa mieltä eikä joka ideaa tarvitse toteuttaa. Palautteen kirjo antaa kuitenkin parempaa kuvaa pelaajakunnan moninaisuudesta ja painopisteistä sekä siitä, kuinka pelikehittäjä voisi paremmin palvella eri pelaajaryhmiä. Avoimella viestinnällä pelikehittäjä voi parhaimmillaan tehdä pettyneistä tai vihaisistakin pelaajista faneja ja seuraajia.



Kuva: Facebookissa markkinoinnin kohdentaminen tapahtuu metriikan tukemana.

Pelikehittäjän kannattaa pitää mielessä mitä varten kohderyhmä on määritelty. Mikä on riittävä tietämyksen taso mahdollisista pelaajista. Kohderyhmästä kerättävää tietoa voi syventää monin tavoin ennen pelin julkaisua ja etenkin pelin julkaisun jälkeen. Yllä oleva Facebookin markkinoinnin kohdistamisen työkalu tarjoaa varsin hienojakoista käyttäjäryhmien suodattamista lähtien kielen, maan ja kaupungin määrittelystä ja syventyen iän, sukupuolen, sosiaalisen statuksen, oppilaitosten tai oppilaitoksesta valmistumisen ajankohdan kaltaisiin tietoihin. Facebook on yksi käytössä oleva kanava, jota voi hyödyntää kohderyhmien tai kuluttajakäyttäytymisen hahmottamiseen, vaikka peliä ei Facebookiin julkaisisikaan.


Käyttäjätutkimus ja käytettävyystutkimus

Käyttäjätutkimus tarjoaa mahdollisuuden sitouttaa tulevia pelaajia ja saada suoraa palautetta kohderyhmän edustajilta. Kun käyttäjätestiä suunnitellaan, on syytä kaivaa käyttäjäryhmäpohdinnat esille. Vaikka naapuri tai serkku ei välttämättä osu haluttuun kohderyhmään, ei se estä heidän käyttämistä. Parhaan tulokset saa, kun prototyyppiä tai pelin versiota testaavat pelaajat, jotka ovat mahdollisimman lähellä toivottua kohderyhmää. Käyttäjätesteihin osallistujia voi oman tuttavapiirin ohella etsiä vaikkapa internetin yhteisöistä. Netistä löytyy myös useita käyttäjätutkimussovelluksia, joiden avulla sopiva testikäyttäjäryhmä löytyy varmasti. Kirjallisen palautteen ohella pelaajien konkreettisten toimintojen seuraaminen pelissä on arvokasta. Jos mahdollista, videoi käyttäjätestit koska testitilanteessa kaikkia kummallisuuksia ei välttämättä ehdi huomata. Etenkin pelattavuuden tai käytettävyyden ongelmat tulevat käyttäjätestissä esille. Jos mahdollista hyödynnä samoja testaajia muutaman iteraatiokierroksen ajan. Tällä tavoin saat punnitumpaa palautetta, kun pelaajalla on ollut hetki aikaa sulatella ensikokemustaan eikä peli toisella kertaa ole täysin vieras.


Fanien hyödyntäminen pelin markkinoinnissa

Kohderyhmän tai kuluttamisen motiivin määritteleminen ei ole helppoa. Vielä vaikeampaa on keksiä, miten pelaaja muuttuisi faniksi. Tilastojen mukaan 60% mobiiliapplikaatioiden käyttäjistä avaa lataamansa applikaation vain kerran[9]. Jos pelaaja ei enää koskaan avaa peliäsi, ei sen pelattavuuden viilaaminen auta. Pelaaja on suurimmalla todennäköisyydellä mennyttä ja tämän takaisin houkuttelu on vaikeaa.

Faniksi tullaan vain, jos peli koetaan itselle arvokkaaksi. Myös sosiaalinen verkosto auttaa pelin sisään pääsemisessä. Jos kaverit pelaavat peliä, on kynnys matalampi. Pelin kiinnostavuus tai muu arvo takaa sen, että peli avataan enemmän kuin kerran. Sen ohella pelikehittäjän on syytä muistuttaa itselleen, mitä yrittää pelaajille myydä. Mikä koukuttaa pelaajaa, mikä houkuttelee, viihdyttää ja viehättää pelissä? Mikä on riittävä ärsyke tai muu syy, jolla pelaaja päättää ostaa pelissä virtuaalisia hyödykkeitä. Kun pelaaja on sijoittanut rahaa peliin, on siihen sitoutuminen astetta syvempää.


Kuva: Angry Birds fanien tekemää taidetta[10].

Pelaajan faniksi muuttaminen on työn takana. Monet pelikehittäjää lähestyvät pelaajat ottavat yhtettä vain ollessaan tyytymättömiä. Tyytymättömät pelaajat ovat hieno mahdollisuus käännyttää nämä faneiksi. Peli on selkeästi aiheuttanut tunteita ja tarjonnut riittävän väkevän syyn kirjoittaa pelikehittäjälle haukkumiskirjeen. Oli palaute mitä tahansa, jokaiselle palautteen antajalle tulisi pyrkiä vastaamaan. Pelikehittäjän kannattaa myös palata asiaan, jos pelaajan ehdottama korjaus, lisäys tai muutos tulee peliin. Se viestii pelaajalle, että hän on tärkeä osa yhteisöä ja hänen mielipiteellä on väliä. Pelikehittäjä voi lievittää valittajan tuskaa myös tarjoamalla ilmaisen kopion pelistä tai virtuaalisia hyödykkeitä käytettäväksi. Se on pieni hinta siitä, että kyseinen pelaaja ei arvioi peliä yhden tähden arvoiseksi applikaatiokaupassa. Saihan hän asiallista palautetta ja hyödykkeitä ilmaiseksi.

Helposti lähestyttävä palautekanava mahdollistaa naurettavien tai suorastaan typerien palautteiden kertymisen. Kaikkeen palautteeseen tulee suhtautua asiallisesti ja mahdollisuuksien mukaan vastata. Jokainen yhteydenotto pelaajien puolelta on pelikehittäjälle mahdollisuus luoda yhteys kohderyhmän edustajaan. Sekä fanit että vihamiehet voivat olla hyvin äänekkäitä. Fanien valjastaminen markkinointiin helpottaa pienten kehitystiimien huomion keskittämistä heidän varsinaiseen osaamisalueeseensa. Tätä varten yritys voi perustaa tulevaa peliä varten yhteisön ja levittää sanaa tulevasta pelistä faniensa voimin. Yhteisön jäseniltä voi myös kerätä perustietoja kohderyhmän määrittelyn pohjaksi tai tulkita mielenkiinnon kohteita käydyn keskustelun pohjalta.


Työkaluja

Pelikehittäjä voi myös hyödyntää verkkotyökaluja, joilla voi monitoroida teemapohjaisesti käytävää keskustelua, löytää avainsanoja ja ymmärtää miten yrityksesi tai pelisi brändistä keskustellaan internetin sosiaalisissa yhteisöissä[11].
Internetissä on myös tarjolla työkaluja, joilla tulkita pelaajien ottamia toimintarooleja sosiaalisissa verkostoissa ja niiden peilautumista pelaajatyyppeihin. Esimerkiksi Forresterin työkalun avulla voi tutkimustiedon pohjalta saada kuvaa eri markkina-alueiden kuluttajien aktiivisuuden tasosta sosiaalisissa verkostoissa.


Kuva: Forrester-tutkimuslaitoksen sosiaalis-teknografinen profiili lähtien osallistumisesta sosiaaliseen mediaan (sosiaaliseen pelaamiseen).

Yritys voi myös luoda yksinkertaisen kysymyslistan tai matriisin, jonka avulla halutun kohderyhmän hahmottaminen voi olla helpompaa.


Kuva: Esimerkki kohderyhmän määrityksestä.


Lopuksi

Kohderyhmän määrittely voi tarjota arvokkaan työkalun pelikehittäjille, joiden ensikäden tietämys tavoitellusta kohderyhmästä on rajallinen.

Yksinkertaisimmillaan kohderyhmän ymmärtäminen auttaa määrittämään pelissä käytettävää värimaailmaa, hahmosuunnittelua ja/tai toiminnallisia ratkaisuja. Kohderyhmämäärittely voi myös tarjota apua kulutuskäyttäytymisen ymmärtämiseen, mikä auttaa esimerkiksi free-to-play pelien monetisaation suunnittelua.


Sonja.angesleva@igda.fi



[1] http://www.insidemobileapps.com/2013/02/20/distimo-2-of-top-iphone-publishers-are-new-3-on-google-play/.
[2] http://techcrunch.com/2013/04/08/app-stores-in-q1-2013-hauled-in-2-2b-in-sales-on-13-4b-downloads-googleapple-duopoly-leading-the-way-canalys/.
[3] http://readwrite.com/2011/02/22/mobile-gaming-audience-younger-has-strong-female-presence
[4] http://blog.playscape.com/7-questions-android-game/
[6] Ks. mm. http://www.gamesbrief.com/2011/11/whales-dolphins-and-minnows-the-beating-heart-of-a-free-to-play-game/.
[7] http://www.flickr.com/photos/memehunting/8360115604/.

[8] Mm: http://www.flurry.com/flurry-personas.html.
[9] http://www.phonedog.com/2011/02/01/how-many-times-are-downloaded-applications-actually-being-used/.
[10] http://designyoutrust.com/2011/02/the-best-of-angry-birds/.
[11] Mm. http://raventools.com/blog/50-ways-to-max-out-your-social-media-monitoring/.

Saturday, April 13, 2013

Friday, March 01, 2013

IGDA Finland: how to make your IGDA Chapter grow and flourish?


Aka how IGDA Finland grew from small group having random meetups to one of the most active IGDA Chapters in the world.

Finland: 
Population: 5.4M
Finnish game industry employs 2000 ppl
On average we have 230 visitors at the monthy IGDA Finland Gatherings! 


 
Image: IGDA Finland Gathering -- full house!

IGDA Finland got Most Valuable Player Award in 2007 and in 2012 President of the Republic of Finland awarded IGDA Finland with Internationalisation Award.
IGDA Finland became the first formalized IGDA Chapter outside North America.
Why? How?

We believe in the power of community. Finland is a small country and game industry is international by nature. Finnish game developers and open and willing to help others to succeed. The other motivation is location. IGDA Finland is far away from IGDA Central. Finnish IGDA members love their IGDA membership cards but they do not benefit that much from the membership. We wanted to make it more valuable to become a IGDA member.

What do we do?
-       IGDA Finland Gathering every month
-       IGDA Finland Presentation 3-5 times a year
-       Igda.fi web site and discussion forum
-       IGDA Finland Facebook community
-       Twitter channel and hashtag #igdafi

Image: Igda Finland Volunteers have fancy IGDA Finland Hoodies.

IGDA Finland Gatherings
-       Benefits:
o   Discounted drinks to IGDA members
o   Potentially free garderobe
o   Potentially ‘IGDA VIP cue’ when very crowded event
-       IGDA Finland Gatherings are open to everyone – IGDA members get additional benefits
-       We send the first invite 2 weeks before the event and reminder 3-4 days before the event
-       Hint! Regular meetups are the key – sponsored drinks draw more participants but it is already enough just to organize the events, invite people early enough and keep the Gatherings cosy and informal

IGDA Finland Presentations
-       Benefits:
o   Free of charge
o   Better seats for IGDA members
o   Potentially an invitation to ‘Meet the speakers’ events
-       IGDA Finland Presentation are open to everyone – IGDA members will get additional benefits
-       The presentations are organized in an auditorium with good AV equipment
-    Live streams (and recordings at YouTube)
-       Hint! It is good to provide events with different profiles as it attracts broader group of people. Broader audience means better visibility and reaching people who cannot or wouldn’t come to the pub.

Image: Our famous Door Duty system - fast and easy way to register visitors and follow the numbers year over year.

Our team and the tools:
-       We have a team of Coordinators (6-7) who are responsible of different areas: lead, volunteers, events, communication, technical support and graphical design, photography
-       We have a pool of Volunteers who help us with the event organizing
o   Volunteers are typically students who want to get into the business
o   we offer IGDA Finland Hoodies to all Volunteers
o   We offer good possibility for the Volunteers to meet people working in the industry. They will be greeting all Gathering goers at the door and registering the visitors
o   We organize special events to the Volunteers (get together, studio visits, occasional invitations to industry events)
-       Tools:
o   Skype, email groups and online documentation to help the planning of events
o   Digital door duty system, developed by our tech wizard to easily register visitors, keep statistics and update new visitors to the system automatically
o   Roll up to promote IGDA Affiliate Studios and Industry Partners
-       As a legalized entity, IGDA Finland can better serve local IGDA members
-    Very well known and respected game industry veterans, our partner associations Neogames Finland and Pelikehittäjät - Game Developers associations and Finnish game studios (Remedy Games, Housemarque, Rovio, Supercell and others) are committed to help IGDA Finland and local Finnish game developer community to grow


Image: We organize special get together to our volunteers, this photo is from IGDA Finland Picnic 2011.

-       We publish After Action Reports (AAR) after every event to show and tell what you are missing out. We share the number of attendees, highlights, sponsor greeting and photos from the event
-       We also publish stories about local developers and local game development hubs in Finland
-       Additional tools:
o   Jobs.igda.fi – game industry specific jobs boards
o   Forum – discussion forum for general and local topics
o   Photos section: people love to see photos from the events
-       The web site also works as a communication channel towards game developers who cannot join the IGDA Finland Gathering

 Collaboration:
We collaborate with Assembly (one of the largest computer / demo parties in the world), Helsinki Youth Department (Happi Game House, game development clubs), Global Game Jam organization and other partners. With the collaboration we want to support game jamming and game development clubs for the youth.
















Image: Mentoring Network for Women: artists, designers, managers and programmers.

Mentoring Network for Women
-       The mission is to make game industry more appealing and transparent to women who have not yet worked in games industry
-       Women's mentoring network founded in 2011
-       IGDA Finland supported activity but run by a group of women working for various Finnish game studios
-       The mentoring network also works as a way to connect with other women working in the industry
-       We arrange get together events on demand
-       We have active Facebook group to keep the community live
o   One common group
o   Separate sub-groups to Finnish Game Artists, Programmers and Designers

Image: Jobs.igda.fi site to help Finnish game studios to find best possible people.


Photos: Joona Pulliainen / IGDA Finland



Thursday, February 28, 2013

Suomalaisen pelialan yrityksen kansainvälistyminen – miten se tehdään?


Suomalaisen pelialan yrityksen kansainvälistyminen – miten se tehdään?


Helmikuu 2013
Sonja.Angesleva@igda.fi

Peliteollisuus on kansainvälistä liiketoimintaa. 90% Suomen pelitoimialan liikevaihdosta tulee ulkomailta[1]. Suuri osa kotimaan pelialan yrityksistä on pieniä, alle 10-hengen yrityksiä, jotka keskittyvät pelien kehittämiseen mobiilipäätelaitteisiin. Toki suomalaiset pelikehittäjät julkaisevat muillekin alustoille, mutta painopiste on mobiilialustoilla.Tästä johtuen keskityn painokkaammin mobiilipelikehityksen kansainvälistymisprosessiin vaikkakin useimmat vinkit ovat sovellettavissa yleisemminkin.



Suomessa ei vielä ole pelijulkaisijoita. Keskeiset mobiili- ja internet-pelien julkaisu- ja/tai jakelukanavat, AppStore, Google Play ja Facebook pitävät päämajaansa USA:ssa. Jakelukanaviin voi julkaista pelejä itse tai mobiilipelijulkaisijan[2] (mm.  Chillingo (EA), Ayopa, G-gee) avustuksella. Ilman julkaisijaa pelitoimialan yrittäjät tekevät hyvin pienimuotoisia markkinoinnillisia, PR- tai myyntiponnisteluja menestyäkseen kansainvälisesti. Usein tuntuu kuin kansainvälistymisen nähtäisiin tulevan automaattisesti pelejä julkaisemalla. Tätä illuusiota pitävät yllä harvat poikkeukset. Esimerkiksi Mountain Sheep korostaa, ettei markkinoi pelejään millään tavalla. Siitä huolimatta peli toisensa jälkeen singahtaa AppStoren myyntilistan kärkisijoille. Markkinoinnin sijaan Mountain Sheepin menestystä avittaa tiimin pitkäjänteinen työ ja näkyvyyden kasvattaminen aikaisempien tuotteiden avulla. Samaa sanoo Fingersoftin Toni Fingerroos[3]. Aiemmin julkaistut applikaatiot rakentavat brändiä ja helpottavat näkyvyyden saamista seuraaville tuotteille. Onnen ja pitkäjänteisyyden yhdistelmällä voidaan saavuttaa menestystä kansainvälisesti.

Markkinointi on toinen mahdollisuus. Moni tietää, että Rovion matka menestykseen on ollut pitkä ja kivinen. Moni tietää myös, että Rovio on tehnyt useita innovatiivisia markkinointitoimenpiteitä viime vuosien aikana ja vahvistanut brändiään kekseliäillä kampanjoillaan. Markkinointi ei edellytä suurta markkinointiyksikköä tai etabloitunutta brändiä. Aloitteleva yritys voi oivaltavalla markkinoinnilla saada työntöä pelimyyntiin. Silti markkinoinnin merkitystä ei aina nähdä osana tuotekehitystä. Markkinointi ei tarkoita rahan kuluttamista satunnaisiin bannerimainoksiin vaan pohdintaa, miten pelien löydettävyyttä tai yrityksen tunnettuutta voisi parantaa. Yhtä lailla kansainvälistymisstrategia ei tarkoita pumaskaa papereita, vaan yhteistä näkemystä yrityksen sisällä mitä ollaan hakemassa ja millä tavalla.






Kansainvälistyminen on menestymisen edellytys ja tarkoittaa jatkuvaa kilpailuetujen ja haasteiden arvioimista nykyisillä, uusilla ja kehittyvillä tavoitemarkkinoilla. Kysyttäessä monet suomalaiset yritykset listaavat kilpailuedukseen agile-asenteen ohjelmistokehityksessä, laadukkaan koodin ja grafiikan sekä tuotekehityksen metriikkavetoisuuden. Heikkouksia puolestaan ovat markkinoinnin ja myynnin osaamisen vähyys tai suoranainen ylenkatsominen. Usein ongelmia korjataan reaktiivisesti metriikkaa lukemalla tai kantapään kautta oppimalla.



Kansainvälistymisputki

Kansainvälisille markkinoille meneminen on prosessi. Pelin valmistuminen ja sen mobiilikauppapaikalle myyntiin laittaminen on vain pieni osa kokonaisuutta. Yrityksellä pitää olla visio ja strategia mitä ollaan tekemässä sekä näkemyksiä mitä tehdä jos suunnitelmat eivät toteudu tai toteutuvat eri tavalla kuin ennalta odotettu.  Seuraavat askeleet eri skenaarioissa ja ennalta tunnistettavat harha-askeleet tulee olla mietittynä.


Joka maassa on valtakunnallisia ja alueellisia lobbausyrityksiä tai –yhdistyksiä, jotka tukevat paikallisten yritysten vientipyrkimyksiä. Aluekehitysorganisaatiot ja valtioiden tukitoiminnot tavoittelevat yritysten liiketoiminnan kasvattamisen tukemista ja ulkomaalaisten yritysten tai investointien saamista maahan. Suomalaiset pelialan yritykset kilpailevat koko muun maailman kanssa samoilla markkinoilla ja laadukkaita pelejä tehdään muuallakin. Etenkin pieniä ja aloittelevia yrityksiä voidaan keskitetysti tukea tarjoamalla näkyvyyttä esimerkiksi messuosallistujalistan tai kansainvälisten sijoittajatapaamisten muodossa. Messuilla ennalta listatut ja mahdollisille kumppaneille tai yleiseen jakeluun lasketut listat yrityksistä, kontakteista, tavoitteista ja vahvuuksista helpottavat messuja edeltävää toimintaa ja tukevat yrityksen omaa kontaktointia mahdollisia partnereiden, rahoittajien ja muiden yhteistyökumppaneiden suuntaan. Hyviä partnereita tai rahoittajia voi saada myös tekemällä menestyspelejä. Viraalimarkkinointi mukaan lukien brändiyhteisöjen rakentaminen ja tuotteiden cross promootio ovat toimivia keinoja maineen rakentamiseen ja sitä kautta kansainväliseen menestykseen.




Miksi -- Milloin -- Minne -- Mitä -- Missä -- Miten (by Jari Ängeslevä)

1.    Tärkein kysymys johon yrityksen operatiivinen johto joutuu vastaamaan on miksi?
a.     Miksi meidän pitää kansainvälistyä? Johdon tehtävänä on löytää vähintään kolme hyvää syytä miksi juuri meidän yrityksen pitää kansainvälistyä.
b.     Kaikkien syiden pitää kestää kriittinen ristitulitus ja arviointi yrityksen sisällä sekä ulkopuolella.

2.    Milloin ja mitä kansainvälisellä toiminnalla tavoitellaan?
a.     Kansainvälistyminen ei ole itseisarvo vaan toimintatapa.
b.     Ymmärrä oman liiketoimintasi kustannukset riittävällä tasolla, mikä on kansainvälistymisen hinta ja siihen tehtävän investoinnin tuotto?
c.      Ymmärrä toiminnan vaatimia aikajana ja ajoita oikein.
d.     Onko toimintasi aikakriittistä, jolloin kansainvälistyminen on tehtävä tietyllä markkinalla ajan suhteen, eikä jonkun muun syyn takia?

3.    Mitä kansainvälistyminen vaatii johtajuudelta ja yritykseltäsi ja missä vaiheessa?
a.     Onko yrityksen johdolla, omistajilla ja henkilökunnalla riittävä osaamistaso kansainvälistymisen haasteisiin ja miten ne todennetaan/hankitaan? Osaammeko/ymmärrekö mitä/ketä haemme ja mitä tekemään?
b.     Mitä voidaan ulkoistaa ja mitä ei? Kenelle ulkoistetaan ja millä sopimuksella. Selkeä käsitys omista vahvuuksista ja osaamisen tasosta, sekä ymmärrys liiketoiminnan eri osa-alueiden ulkoistamisprosessista.
c.      Kansainväliset sopimukset, vastuut, lainsäädäntö, käytettävä laki ja sen kotipaikka. Vältä liikaa juridiikkaa, mutta älä tingi liikaa sisällöstä ja vastuista. Muista, että lakimiehet eivät neuvottele kaupallisia sopimuksia, vaan heidän tehtävänsä on saattaa sovitut asian legaaliin sopimusmuotoon.

4.    Missä on todellista kysyntää tuotteellesi ja mistä tiedät sitä olevan?
a.     Hanki hard core dataa asiasta riittävästi ja ajoissa.
b.     Seuraatko kansainvälistymisessä olemassa olevaa asiakaskantaa vai investoitko tulevaan?
c.      Missä liiketoimintamallisi voisi toimia ja missä se ei toimi ja miksi?
d.     Missä arvoketjussa olemme mukana ja miten arvoketjut muuttuvat / poikkeavat markkinoittain?
e.     Mistä itse asiassa kilpailemme? Näkyvyydestä, asiakkaista, vai jostain muusta?
f.      Missä yritykselläsi voisi olla merkittävä kilpailukyky, vai onko sitä ja jos on, miten merkittävä se on todellisuudessa ja verrattuna kehen?

5.    Miten uusille markkinoille kannattaa edetä?
a.     Ei ole olemassa yhtä tapaa ja sama malli ei välttämättä ole replikoitavissa toiselle markkinalle. Yritä ymmärtää mitä voit monistaa ja mitä et?
b.     Partnereista puhutaan paljon ja niiden tärkeyttä korostetaan. Ymmärrä miksi joku haluaisi partneroitua teidän kanssa samalla kun mietit kenen kanssa itse haluat yhteistyötä. Onko kohderyhmä sama vai eri?
c.      Ketkä ovat sopivia yhteistyökumppaneita?
6. Mitä teet käytännössä?[4]





Miten osaamista viedään maailmalla kun kyseessä on digitaaliset tuotteet?



Pelikehittäjät miettivät turhan harvoin, mikä pelin pääkohderyhmä on ja miten sen voidaan tavoittaa. Menestykseen tarvitaan kiinnostava ja riittävän omalaatuinen tuote, mutta ilman näkyvyyttä monet hyvät pelit eivät koskaan tavoita potentiaalista pelaajajoukkoa. Wayne’s World 2 –elokuvan markkinointineuvo ‘If you book them, they will come’ on omalla tavallaan oiva. Intuitioon ja tekemisen paloon tulee uskoa, kun määrittää kohderyhmää ja tavoitetta. Peli voi toki myös houkutella aivan toista kohderyhmää. Tästä johtuen pelikehittäjältä edellytetään  kykyä tulkita myynnin trendejä ja herkkyyttä sekä rohkeutta muuttaa tarvittaessa suuntaa.

Mobiilipelialan ja alustojen fragmentoituminen tulee olemaan haaste ja pohdinnan paikka myös suomalaisille pelialan yrityksille. Kannattaako keskittyä johtaviin alustoihin: iOS ja Android vai tehdä yhteistyötä Microsoftin ja BlackBerryn tai tulevaisuudessa ehkä kiinalaisten yritysten kanssa, jotka vahvasti subventoivat kehityskuluja uusille alustoille tai maksavat pelin porttauskulut uudelle alustalle. Voisiko uudella markkinapaikalla saada paremmin näkyvyyttä, kun kilpailevia tuotteita on vähemmän vai onko se ennemminkin haitta?

Entä vuonna 2020? Tai jo 2015? Ennakointia helpottaa, kun katsoo missä oltiin viisi vuotta sitten ja miten tähän on tultu. Kannattaa miettiä miten oma tavoite osuu yhteen markkinoiden kehittymisen kanssa. Onko fokus enemmän myynnin lisäämisessä, uusilla markkinoilla vai vaikka ketteryydessä vaihtaa alustalta toiselle tai painottua cross-platform ajatteluun vaikka Marmaladen tai Unityn avulla.

Tukea ja rahoitusta

Suomen pelialalla ei vielä ole Elokuvasäätiön kaltaista rahoittajaa, mutta ohjelmistoliiketoimintana pelit sopivat Teknologian ja innovaation kehittämiskeskus Tekesin fokukseen. Keksintösäätiö ja ELY-keskukset auttavat yrityksiä alkuun. Kotimaisten rahoittajien ohella on tarjolla ulkomaisiakin rahoittajia. Rahoituksen hakeminen on syytä suunnitella tarkkaan. Missä vaiheessa on järkevää hakea ulkopuolista rahoitusta, kuinka pitkälle mennä Tekesin tai muiden tahojen tukirahoilla, mikä osuus lainarahalla on liiketoiminnan kehittämisessä ja milloin rahoituksen pitää kääntyä kassavirtavetoiseksi.

Esimerkkejä rahoitusmahdollisuuksista:

Julkinen rahoitus
Sijoitukset
Muut
Joukkorahoitus
Tekes (Skene-ohjelma)
Vision+
Mediatonic
Kickstarter
Teosto (DigiDemo)
Life Line Ventures
Pankkilaina
Indie fund
Nordic Game Program(*
Veturi Venture Accelerator
Oma rahoitus
Gambitious
Ely-keskukset
Nexit Ventures
Game founders(**
Venture Bonzai
Finnvera
Cerval Investments

IndieGoGo
Keksintösäätiö


8Bit funding
Taiteen edistämiskeskus


Perhe ja kaverit
TEM vientituki[5], [6]



(* yhteispohjoismainen raha
(** Eestiläinen inkubaattori

Rahoitusta kannattaa aina miettiä kriittisesti. Yrityksen kehitystä ei voi jättää Tekes-tukien varaan vaikka Suomessa erinomaiset alkuvaiheen tukimahdollisuudet sellaiseen mahdollisuuden antavatkin. Kannattaa myös ajoissa miettiä millä summalla on valmis luopumaan osasta yrityksen äänivaltaa ja miten omistus rakentuu pidemmällä aikavälillä. Millainen rahoitus sopii omaan suunnitelmaan yrityksen kehittämisestä ja/tai kasvattamisesta?


Kuva: Mediatonicin esityksestä hieman muotoiltu. Missä vaiheessa mitäkin rahoitusta  voi hakea. Lähde: Mediatonic 2012.


Tarvitaan: tietoa ja laserfokus
Digitaalisten tuotteiden myynnissä skaalaus ei ole yhtä riskialtista kuin fyysisten tuotteiden kohdalla. Pelialalla haasteena on pikemminkin välitön kilpailu kansainvälisillä markkinoilla yhdistettynä pelialan yritysten  pienuuteen ja aiemman kokemuksen puuttumiseen yrittäjyydestä tai pelialan liiketoiminnasta. Yrittäjäksi lähdetään idean innoittamana tai exit-miljoonat mielessä, mutta kansainvälisen kaupan käytännön tieto puuttuu eikä moni osaa sitä hakea. Pienillä yrityksillä ei ole varaa palkata vientiin myynti- tai markkinointihenkilöä, jolloin alan kontaktien luominen, tuotteen tunnetuksi tekeminen, palautteen kerääminen, toiminnan kehittäminen ja myynnin edistäminen jäävät toissijaiseksi tekemiseksi pelikehityksen rinnalla. Viennin tulisi olla pitkäjänteistä toimintaa, jossa rakennetaan yrityksen imagoa ja kontaktiverkostoa.
Supercellin markkinointipäällikkö Marika Appel totesi Fondian pelien kaupallistamista käsittelevässä tilaisuudessa[7] syksyllä 2012, että pienellä yrityksellä on fokuksen pakko pitää tarkka. Yrityksen johdon pitää miettiä mitkä yrityksen vahvuudet ovat ja miten tuoda niitä parhaiten esille. Yhtä tärkeä kysymys on, milloin on oikea hetki julkaista peli? Entä mille markkinoille? Millä alustalla? Millä tavalla? Pelin julkaisemisen ohella yrityksen tulee miettiä, miten tukea julkaisua ja edistää näkyvyyttä. Yhteisöt, foorumit, tiedotteet tai muut keinot saada julkisuutta ovat kaikki mahdollisia. On myös hyvä muistaa, että vaikka yrityksen päämarkkinat eivät ole Suomessa, voi Suomessa saavutettu maine tai pitchaus- ja esiintymiskokemus omalta  osaltaan edistää vientiä.

Aloittelevat yritykset saavat tukea ja apua verkottumiseen seuraavilta yhdistyksiltä:
Neogames Finland ry
Pelikehittäjät ry
IGDA Finland ry

Näiden kolmen yhteinen ikkuna maailmalle on Peliklusteri.com


Sonja.Angesleva@igda.fi
Helmikuu 2013
Special thanks Jari Ängeslevälle kv-myynnin hands on tietämyksestä ja keskeisten kansainvälistymiseen liittyvien kysymysten määrittelystä.






[1] Neogames-raportti (2012) http://bit.ly/13d9uuQ.
[2] http://bit.ly/KFCl34
[3] Pelaaja-lehti, Indie-kolumni 12/2012.
[4] http://bit.ly/121Xn4y.

[5] http://www.tem.fi/index.phtml?s=2215, http://bit.ly/131NBz4.
[6] http://bit.ly/Zq7FWJ.

[7] http://bit.ly/YOffIv